Elokuvafestivaali

Kuvaus:

Hiljaisten oikeus – elokuvatapahtuma on yhden päivän mittainen elokuvafestivaali luonnonoikeuksista. Tapahtumassa käsitellään elokuvien ja keskusteluiden kautta luonnonoikeuksia; niiden nykytilannetta ja mahdollisuuksia. 


Luonnon henkilöoikeuksiin verrattava ns. subjektiivisten oikeuksien teema on pitkälti avaamaton Suomessa: keskustelua luonnon perusoikeuksista ei ole juuri käyty ja olemme oikeuskehityksessä jälkijunassa tällä saralla. Luonnon perusoikeudet puuttuvat ja oikeutemme on luonnonoikeuksien näkökulmasta alisteinen ja vajaa. Elokuvatapahtuma tarkastelee ja tuo esille tämän tärkeän näkökulman ja todellisuuden.


Päivän rakenne noudattaa dramaturgiaa, jossa etenemme dokumentaaristen elokuvien kautta nykytilanteesta kohti oikeustapauksia, joissa luonnolle on annettu perusoikeuksiin verrattava oikeusasema. Päätämme päivän elokuvaan, jossa lähestytään kasveja tasa-arvoisesta ja uudelleenjäsentävästä näkökulmasta. Osana festivaalia järjestämme keskustelutilaisuuden, jossa kuulemme alustuksia.


Tapahtumaan on vapaa pääsy. Salissa on paikkoja 200.


Elokuvat ovat suomeksi, englanniksi ja maorikielellä. Elokuvat on tekstitetty englanniksi. Keskustelutilaisuus on suomeksi.


Luontokeskus Haltian ravintola- ja kahvilapalvelut ovat käytettävissä klo 10-18.



Ohjelmisto:


1130-1300

A life on Our Planet (2020). 83 min. Ohjannut: David Attenborough.

Elokuvassaan 93-vuotias Attenborough käy tilinpäätösmäisesti läpi todistustaan luonnon tuhosta hänen elinaikanaan ja tarjoaa tilannekuvan. Vaikka hän positioituukin kolonialistiseen perinteeseen ja elokuvahistoriaan, jossa valkoisella seikkailijalla on ollut mahdollisuus mennä eksoottisiin paikkoihin kuvaamaan aineistoa kotimaan kiinnostuneille yleisöille, lähettää hän tässä elokuvassa voimakkaan ja tärkeän viestin: "Sen jälkeen, kun aloin kuvata 1950-luvulla, villieläinten määrä on laskenut keskimäärin alle puoleen. Kun katson näitä kuvia nyt, tajuan, että vaikka nuorena koin olevani villissä luonnossa, se oli harha. Nuo metsät, tasangot ja meret olivat jo tyhjentymässä. Olemme tuhonneet sen maailman täysin. Emme vain pilanneet. Ihmiset ovat valloittaneet maailman." Attenborough sanoo, että meidän on opittava uudelleen. Festivaalin kontekstista nähtynä Hiljaisten oikeus jatkaa siitä mihin Attenborough tässä jää – meidän on kirjoitettava uusiksi myös lait, joiden kautta maailmaa hallitaan. Elokuva sisältää eläinten kärsimystä sisältävää kuvamateriaalia. K-12. Kieli englanti, tekstitys englanniksi.


Tauko 15 min.


1315-1445

Kapina elämän puolesta (2025). 80 min. Ohjannut: Saku Soukka.


Elokuvassa vasta-asetutaan ruumiillisesti mm. hakkuiden etulinjaan, jossa Elokapina-yhteisö kamppailee elinkelpoisen maapallon puolesta. Elokuvassa Elokapina vaatii oikeudenmukaisempaa elämää, jossa osa ihmisistä ei taloudellisia voittoja tavoitellessaan riistäisi muilta mahdollisuutta kestävään tulevaisuuteen. Elokuvan henkilöt peräänkuuluttavat vastuunkantoa ilmastokriisiä ja luontokatoa sitä eniten kiihdyttäviltä. Elokapinan ja poliisien toiminnan rajapinnassa ja jännitteessä näyttäytyy myös Suomen laki, johon viitataan ja josta käydään neuvottelua. Kapina elämän puolesta on myös siten festivaalimme näkökulmasta elokuva lainsäädännöstä. Elokuva sisältää väkivaltaa sisältävää kuvamateriaalia muutamissa kohtauksissa. K-12. Kieli suomi, tekstitys englanniksi.


Tauko 15 min.


1500-1525

Hellbent (2022) (19 min.) Ohjannut: Justin Grubb ja Annie Roth.



Pienessä maaseutukaupungissa Pennsylvaniassa sijaitsee harvinaisen liejupirusalamanterin (eng: Hellbender) elinalue, joka on samalla 700 asukkaan ainoa puhtaan juomaveden lähde. Alueelle suunnitellaan jätevesien injektiokaivoa, mikä saa paikalliset asukkaat yhdistämään voimansa ja käymään taisteluun ihmisten ja luonnon oikeuksien puolesta. Hellbent avaa yhden pienen tapauksen, jossa salamanterit saivat henkilöoikeuksiin verrattavan voimakkaan juridisen aseman. Ei sisältövaroitusta.
 Sallittu kaikenikäisille. Kieli englanti, tekstitys englanniksi.


Tauko 5 min.


1530-1700

Keskustelutilaisuus: Luonto oikeutemme katveessa


Kuulemme festivaalin keskustelutilaisuudessakolmen upean alustuksen kokonaisuuden (3x15 min) väitöskirjatutkija Riina Bhatialta, oikeustieteen tohtori Tellervo Ala-Lahdeltaja filosofi ja ympäristökasvattajaTuomas Tiaiselta. Sen lisäksi Hiljaiten oikeus -ryhmä esittelee lyhyesti kansalaisaloitteensa. Lopuksi käydään keskustelua ja reflektioita. Myös yleisö voi osallistua.


Alustus 1
Riina Bhatia:
Ecuadorin tapaustutkimus ja luonnon oikeuksien toteutuminen – voivatko luonnon oikeudet toteutua globaalissa kapitalismissa?


Ecuadorin vuonna 2008 voimaan astunut perustuslaki antoi oikeudet luonnolle. Monista onnistumisista huolimatta luonnon oikeuksien toteutuminen on törmäyskurssilla maan öljytalouden ja globaalien resurssitarpeiden kanssa. Alkuvuonna 2026 maan parlamentti hyväksyi uuden kaivoslain, jonka pelätään heikentävän luonnon ja alkuperäiskansojen oikeuksia. Väitöskirjatutkija Riinan alustuksessa tarkastellaan miten luonnon oikeudet ovat toteutuneet Ecuadorissa ja kysytään voivatko luonnon oikeudet toteutua globaalissa kapitalismissa?

Alustus 2
Tellervo Ala-Lahti:
Luonnon asema nykyisessä lainsäädännössä ja perustuslaillisten oikeuksien tunnustamisen merkitys.


Puheenvuorossani esitän, miten Suomen lainsäädäntö (joka perustuu laajalti EU-lainsäädäntöön) tunnistaa nykyisellään luonnon arvon ja miten luonnon itseisarvon tunnustaminen perustuslain tasolla voi muuttaa luonnon ja sen systeemien asemaa laintulkinnassa. Perustuslaki on kaiken lainsäädännön perusta: lain säätämisessä ja tulkinnassa noudatetaan normihierarkiaa, jonka mukaan alemman asteisten säädösten logiikan ja tulkinnan on oltava linjassa ylemmän asteisten (perustuslain) normien kanssa. Tästä syystä luonnon oikeuksien säätäminen perustuslaintasolla on erityisen tehokas tapa saada luonnon oikeudet osaksi oikeusjärjestelmää.

Alustus 3
Tuomas Tiainen:

Luonto oikeuden katveessa – Ikkuna toimijuuteen ilman rajoja

Luonnon asemaa koskevassa keskustelussa luonto näyttäytyy usein suojelun kohteena, eikä tasapuolisena toiminnan osapuolena. Ranskalaisen filosofin, antropologin ja tieteen sosiologin Bruno Latourin (1947-2022)  ajattelu avaa mielikuvitustamme kohti radikaalisti erilaista käsitystä toimijuudesta. Toimijuuden perustana ovat rationaalisiksi väitettyjen ihmisten sijasta muuttuvat tasa-arvoiset verkostot, joissa ihmiset, eläimet, teknologiat ja kaikenlaiset elolliset ja elottomat ympäristöt kietoutuvat yhteen.

Latourin lähestymistavassa keskeistä on ymmärtää  miten erilaiset monimuotoiset  toimijat yhdessä rakentavat todellisuutta, joka on jatkuvasti muuttuva ja erilaisille riippuvuussuhteille rakentuva. Alustuksessani tarkastellaan miten tällainen käsitys verkostomuotoisesta kaikkialle ulottuvasta toimijuudesta haastaa oikeusjärjestelmälle ja koko yhteiskunnalle tyypillistä käsitystä selkeärajaisista vapauksista, vastuista ja niiden osapuolista.


Tuomas Tiainen (VTM, EAT) on filosofi ja ympäristökasvattaja. Hänen erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat moraalipsykologia ja eettinen toimijuus. Filosofian historiassa osaamisalueena on erityisesti David Humen sympatian ja moraalisten tunteiden teoria. Hän on myös väitöskirjatutkija Turun yliopistossa.


Tauko 15 min.

1715-1850

I am the River, River is Me (2024). 88 min. Ohjannut: Petr Lom.

Elokuvassa osallistutaan māori-vanhimman seurassa melontaretkelle Uuden-Seelannin Whanganui-joelle, joka on saanut subjektiiviset oikeudet. Joki muodostaa rauhansijan ja voiman, jossa melojat sekä itse että joki näyttävät voivan hyvin. Kännykän tavoittamattomissa osallistujat asettuvat osaksi jotain vanhaa, ja voimakkaasti elävää, jonka lävitse virtaa joki. Kolonisaation aiheuttaman väkivallan jälkeen elokuvassa luonto ja māorit palautuvat. Whanganui osoittaa meille kaikille mahdollisuuden tasapainoon sekä myös siihen, mitä luonnon subjektiivinen oikeusasema voi tarkoittaa. Elokuva on festivaalimme pääelokuva. Elokuva sisältää yksittäistä väkivaltaista kuvamateriaalia. K-16. Kieli englanti ja maori, tekstitys englanniksi.


Tauko 10 min.


1900-1945

Elämän muisti (2022), 45 min. Ohjannut: Juhani Haukka.

Päätämme festivaalin poeettiseen elokuvaan, jossa annamme hentolituruohokasveille sen huomion mikä yleensä annetaan ihmisille. Elokuvassa hentolituruohoja puhutellaan 'sinä'-muodossa ja mietitään kieltä ja ymmärrystä, joka aukeaa hentolituruohojen kautta. Elokuvassa asemoidaan ihminen elokuvan fokuksen tärkeälle reunalle, jossa neuvotellaan paikkaamme elämässä. Essee-elokuva on kasvin kautta ja kanssa tehty poeettinen pyrkimys jäsentää elämän kytkeytyneisyyttä, soluisuutta, jossa elää yhteinen periytyvä muisti. Elokuvassa kuullaan poikkeuksellinen Sampo Kasurisen läpisävelletty musiikki, jonka 35-henkinen sinfoniaorkesteri (Vantaan viihdeorkesteri) esittää. Elokuvan takana on osittain Hiljaisten oikeus -työryhmä, ja elämänjäsennyksellinen polku johtaa tästä elokuvasta kansalaisaloitteeseemme ja tälle festivaalille. Elokuva sisältää viittauksen väkivaltaan. Kieli suomi, tekstitys englanniksi.


Festivaali päättyy.